Karkkilan kaupunki ajaa voimakkaasti lentokenttän sijoittamista Karkkilaan
asukkaiden voimakkaasta vastustuksesta huolimatta. Kaikkialla muualla kentän
rakentaminen on toistaiseksi tyrmätty.
Asiasta tehtiin hätäinen päätös huteran selvityksen pohjalta. Miksi kaupunki ajaa hanketta kysymättä suoraan asukkaiden mielipidettä? Hankkeen valmistelussakin tarvitaan avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja osapuolten aitoa kuulemista!
Kentän suunniteltu sijainti on Vihtijärventien varrella. Lentokentän
rakentaminen soramonttujen päälle ratkaisisi osaltaan ongelman
huolimattomasti jälkihoidetuista soramontuista, mutta ajatus tuntuu hivenen
lyhytnäköiseltä. Rahaton kaupunki tuntuu olevan valmis mihin tahansa
verotulojen toivossa.
Karkkilan lisäksi mahdollinen kenttä vaikuttaa myös vihtiläisiin, varsinkin
Vihtijärven ja Olkkalan alueilla, jotka ovat mahdollisen kentän välittömässä
läheisyydessä. Suunnitellun tulevan lentokenttän vaikutusalue on tällä
hetkellä maalaisidylli, josta nauttivat kunnan asukkaiden lisäksi
kesämökkiläiset. Idyllin peruttamattoman menetyksen ja asuntojen
hinnanromahduksen lisäksi uhattuna on maatalouselinkeino, tuotantoeläimet
ja hevostallit.
Lentokoneet saastuttavat ympäristöä, mm. alueen läheisyydessä on
Ylimmäistentien pohjavesialue. Koneiden melu stressaa eläimiä ja ihmisiä.
Noin 70% kentälle kaavailluista lennoista olisi Finnairintulevien lentäjien
laskeutumisharjoituksia, jolloin vaikutukset ulottuisi Vattolaan ja
keskustaan, Pyhäjärveen ja tietysti koko Ahmoolle. Harrastelentäjät 30%
pörräisi Haavistossa kentän tuntumassa, mutta koska alueella ei ole
laskuvarjohypyille sopivaa paikkaa niin hyppypaikalle lennettäisiin muualle.
Kenttä ei myöskään ole helsinkiläisen ilmailuharrastajan kannalta kovin
kiinnostava: ajomatka on pitkä. Se tulee tarkoittamaan, että ainakin osa
Malmin lentokentällä toimivista yrittäjistä ei tule koskaan siirtämään
toimintojaan mahdolliselle Karkkilan lentokentälle.
Olisikin parempi, että Helsinki kehittäisi kulttuurihistoriallisesti
merkittävää Malmin lentokenttää, jossa voi opiskella ja harrastaa
lentämistä, laskuvarjohyppyjä ja katsella ilmailunäytöksiä. Kenttä on
lähellä ilmailun harrastajia.
Karkkilan valtuustossa päätetään 15.2. hankkeen ympäristöselvitysten
teettämistä. Kuitenkin kaikki tarpeelliset taustatiedot
lentokenttähankkeesta ja tulevasta lentotoiminnasta ovat kokonaan
selvittämättä. Kentälle ei ole tehty liiketoimintasuunnitelmaa eikä sen
toteuttamiskustannuksia ole arvioitu.
Kannattavuuslaskelmia tulevien investointien ja toiminnan rahoittamiseksi ei
ole tehty. Uudelle kentälle ei ole löytynyt toteuttajatahoa eikä
toteuttamisaikataulua ole määritelty. Myös kunnollinen tarveselvitys
puuttuu.
Ei ole selvitetty, ketkä kenttää tarvitsisivat, minkälaisiin toimintoihin
kenttää tarvittaisiin, minkälaisia olisivat toiminnan pitkän tähtäyksen
kehitystarpeet ja tulevaisuuden lentotoiminta sekä voisiko näitä toimintoja
kehittää olemassa olevilla kentillä. Valtuutettujen kannattaa myös muistaa,
että ympäristöselvityksiä teetetään vain hankkeista, joiden uskotaan
toteutuvan ja selvityksiin lähettäminen tulkitaan helposti hankkeen
kannattamiseksi, vaikka kyse voi olla vain tarpeellisen lisätiedon
hankkimisesta. Myöhemmin hanketta voi olla vaikea vastustaa.
Kaavailtu lentokenttä ei tuo sellaisia taloudellisia tai muita
kerrannaisvaikutuksia, joiden perusteella kunnan kannattaisi lähteä mukaan
hankkeeseen. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä ei voi tutkia esim.
verotulojen kasvua tai uusien työpaikkojen muodostumista, siihen tarvitaan
sosiaalisten vaikutusten arviointia. Näiden arviointien teettäminen ei ole
ilmaista ja kustannukset maksaa arviointien teettäjä, tässä tapauksessa
valtio on ilmeisesti luvannut niistä huolehtia, mutta haitoista kärsisivät
kunnat.
Helmikuu 11th, 2010 at 11:34
Samaa mieltä.
Itseäni ihmetyttää nämä lausunot siitä, että kaikki tehdään valtion rahalla. Mutta mitä se “valtion raha” oikein on?? Eikös se ole sitä meidän maksamaa verorahaa. Tuolle lentokentäksi suunnitellulle alueelle on jo käytetty sievoiset summat meidän verorahojamme: Natura-alueiden saamiseksi laitettiin paljon verorahoja, ja lentokenttäalueen vieressähän on Natura2000-alue. Sen jälkeen Uudenmaan liitto kartoitti hiljaisia alueita ja ns. laajoja yhtenäisiä metsäalueita, nekin siis verorahoin. Nyt sitten käytetään YVA:n ja kenttähankkeeseen lukemattomia tunteja virkamiesten aikaa niin Karkkilassa kuin Elyssä, jotka siis maksetaan valtion rahalla. Ja YVA:nhan tekevät konsultit, joten siihenkin uppoaa sievoiset summat sitä samaa valtion rahaa. Ja jos siis kenttä tulee, niin johan meni hukkaan aiemmin käytetyt verorahat ja käytetyt työtunnit - se niistä säilytettävistä luontoarvoista ja hiljaisista alueista.
Helmikuu 14th, 2010 at 18:54
Ei todellakaan kovin pitkäjänteistä toimintaa.
On varsin hyvin tiedossa nykyinen tilanne polttoaineen saatavuuden kanssa ja ennen pitkää myös polttoaineiden hinnat ovat huimat.
Onko odotettavissa että toiminta ylipäätään kestää tämän kaltaisen tulevaisuuden ongelman? Jos polttoaine on kallista, harrastaminen vähenee.
Siinä sitä ollaan Karkkilassa, investoitu on ja toiminta hiipuu.
Lisäksi Karkkilaan on pitkä matka, eikä 30 minuuttia Kehä 3:lta toteudu. Kallistuvan liikkuminen myötä ei kannata lähteä pitkälle harrastamaan. Kun sekä liikkuminen ja harrastaminen ovat kallista, niin väkisinkin jää vähemmälle.
Ei ole pitälle suunniteltua tuo lentokentän havittelu!