Karkkilan kaupungin strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että Karkkila on ekologinen puutarhakaupunki. On vaikea ymmärtää, miten lentokenttä kuuluu tuohon asetelmaan.
Ehdotan, että Karkkila keskittyy kaavoituksessaan strategiaansa olla ekologinen puutarhakaupunki. Karkkilaan voitaisiin kaavoittaa esimerkiksi talviasuttava siirtolapuutarhakylä. Tämä olisi alue, jossa yhdistyisi kaupunkiasumisen ja maaseutuasumisen parhaat puolet.
Alue tulisi kaavoittaa kävelymatkan etäisyydelle keskustasta, siis mahdollisimman lähelle palveluita ja jos mahdollista, Pyhäjärven läheisyyteen. Alue olisi rakennettu melko tiiviisti pieniä punamultaisia puutaloja, joissa kaikissa olisi oma hyötypuutarha. Tällainen alue houkuttelisi väkeä pääkaupunkiseudulta Karkkilaan.
Ekologisen puutarhakaupungin asemakaavaan on määriteltävä rajat myös asuinrakennusten kokonaisenergiankulutukselle. Vaatimus kiinteistökohtaisesta sadevesien talteenotosta uudisrakennuksille on myös tarpeen. Ja tietysti puukerrostalot kuuluvat ekologiseen puutarhakaupunkiin. Myös tiukemmat julkisivumääräykset taajama-alueilla ovat tarpeen, jotta syntyisi esteettisempiä ympäristöjä kaupunkikuvaan. Erityisesti tiiviisti rakennettuilla omakotialueilla, kun jokainen rakentaja toteuttaa omaa unelmaansa, on lopputulos yleensä sekava ja levoton.
Vetovoimaiset ja halutut asuinalueet ovat aina harmonisia kokonaisuuksia. Asemakaavaan tulee merkitä myös yhteisöasumista vanhuksille. Viihtyisä alue, joka olisi kuin etelän lomakohteiden pienet bungalow-kylät.
Omat pienet asunnot ja niiden lisäksi yhteiset ruokailu- ja harrastetilat. Pihalla olisi yhteinen hyötypuutarha: hedelmäpuita, pensaita ja kasvimaa. Omakotitalosta kaupungin keskustaan vanhuudenpäiviä viettämään lähteville on puutarha henkisen hyvinvoinnin kannalta merkittävä. Puutarha toimisi vanhusten vapaamuotoisena terapia- ja toimintakeskuksena.
Myös terveyskeskuksen ja vanhusten palvelutalojen yhteyteen tulee saada esteettisempi ympäristö ja mahdollisuus terapeuttiseen toimintaan puutarhassa. Helsingin Haagassa toimivassa Helmi-dementiakodissa hoidetaan dementiapotilaita puutarhaterapian keinoin. Dementikolle puutarha tuo hyviä muistoja lapsuudesta ja kasvien kehityksen seuraaminen tuottaa iloa sekä hoitaminen palkitsee. Puutarhakaupunkiin kuuluu siis myös puutarhaterapia.
Liian vähälle huomiolle kaavoituksessa on myöskin jäänyt asemakaavan ulkopuolinen alue. Ilmastonmuutoksen nimissä kaavoituksessa ollaan ohjattu ihmisiä yhä tiiviimpään kaupunkiasumiseen.
On kuitenkin muistettava, että on monia perusteltuja syitä asua maaseudulla. Monille ihmisille maa- ja metsätalous on elinkeino. Tulevaisuudessa luonto, eläimet, matkailu ja uusiutuvan energian tuotanto työllistävät yhä enemmän ihmisiä.
Maaseudun kehittymistä ja asuttuna pitämistä ei tule estää, vaan olemassa olevia kyliä tulee kehittää. Tämä ei tarkoita, että jokainen saisi rakentaa mihin mitäkin haluaa, vaan että kyläläisten kanssa tehtäisiin yhteistyötä. Yksi mahdollinen idea olisi kaavoittaa hevosyhteisöasumista. Tämä kaupunkilaisille suunnattu asumismuoto antaa mahdollisuuden hevosharrastukselle ilman, että tarvitsee ostaa omaa maatilaa. Hevosyhteisön asukkailla olisi autotallien lisäksi hevostallit ja asuntojen lämmönlähteenä tietysti hevosenlanta.
Edellämainituilla toimenpiteillä lisättäisiin Karkkilan vetovoimaisuutta ja uskottavuutta ekologisena puutarhakaupunkina.
